torstai 8. tammikuuta 2015

Elämäni viinit - osa 1: Miguel Torres Reserva de Pueblo 2012

Huhtikuu 2014. Restonomien SM-kisojen gaalaillallinen. Fagernäsin kartanon juhlatila, Kuopio. Siellä kohtasimme ensimmäisen kerran. Se oli rakkautta ensisiemauksella.

Chileläinen vei sydämeni välittömästi. Olin pitkään ollut vain italialaisten perään ja pitänyt chileläisiä vähän persoonattomina, mutta tämä eteläamerikkalainen hurmasi minut pehmeydellään ja täyteläisellä marjahilloisuudellaan. Se toimi täydellisesti väliruokana nautittujen juustojen nautintoparina. Edellisen annoksen, ankanrinnan, kanssa nautittu kevyehkö Pinot Noir jätti vähän kylmäksi, joten tämän Pais-rypäleistä valmistetun hurmurin oli helppo kerätä koko potti kotiin. Aamulla vielä muistelin lämmöllä edellisen illan kohtaamistamme ja jäin haikein mielin kaipaamaan.

Koska viini oltiin esitelty gaalassa juuri maahantuotuna, menin tekemään virheen ja oletin, että eihän sitä tietenkään sitten saa Alkosta. Eräänä syksyisenä päivänä kevään muisto käväisi mielessäni ja päätin googlata viinin, jos sitä vaikka tilaisi ulkomailta. Ällistykseni oli huomattava, kun bongasin viinin Alkon tilausvalikoimasta. Hinta vähän yllätti, minusta 11,99 € tästä viinistä on todella edullinen. Tilasin kuitenkin vain yhden pullon aluksi testatakseni, että onko meillä edelleen kemiaa. 


Hurmuri on saapunut Kuukkariin.

Kemia oli tallella ja viini oli yhtä hyvää kuin muistinkin. Maku on punaviiniksi makeahko, mutta ei liian. En ole kovin makeiden juomien ystävä, joten tämä menee siinä rajoilla. Viini kuitenkin saa sen anteeksi, koska sokerisuus luo juomaan pyöreää täyteläisyyttä. Alko kuvailee hieman yllättäen viiniä keskitäyteläiseksi. Se saattaa johtua siitä, että vaikka maku on runsas, se ei kuitenkaan ole tunkkainen. Itseasiassa se on loppupeleissä melko helposti juotava viini ja sen vuoksi sopii myöskin seurustelujuomaksi. Nautiskeluviini minun makuuni.

Näin pienenä vinkkinä suosittelen rohkeasti tilaamaan Alkon tilausvalikoimasta, mikäli jokin ihana viini tulee vastaan. Yhden pullon toimitus ei maksa mitään (laatikosta tulee erikseen maksu, olisikohan ollut 9 €..?) ja toimitus tapahtuu n. viikossa. Näppärää!




Tämä postaus on osa Elämäni viinit-postaussarjaa, jossa esittelen sydäntäni lähinnä olevat viinit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti